Anninan blogista poimittuja kysymyksiä
omine vastauksineni (aiheena yksinkertainen elämä):
Mitä sinulla on liikaa?
Pakko kai myöntää, että minulla on
liikaa kirjoja. Ja niitä on kaikkialla. Niitä on oman kirjahyllyn lisäksi
vanhempieni luona ja appivanhempieni luona, niitä on työpaikan kirjastonurkassa
(muut saavat lainata) ja juuri annoin niitä Suomessa sukulaistyttöjen
luettavaksi. Kunnon pinon. Joistain kirjoista voisin hyvinkin luopua (luettu ja
koettu), mutta toisista, niistä tärkeistä ja hyvistä/hyödyllisistä pidän
kiinni. Jotkut kirjat tunnetusti luetaan useampaan kertaan läpi.
Ehkä pitäisi oikein tehdä kirjoista kunnon
lista ja lukea lukemattomat ”alta pois” ja päättää, mitä tehdä muilla.
Mitä sinulla on liian vähän?
En oikein usko, että minulla on
varsinaisesti mitään vähän eikä ainakaan liian vähän. Tai no, ehka mulla on liian vahan kissanpentuja! Kuvassa viime kesan pentue, jota sain kunnian hoitaa <3
Mitä sinulla on liikaa ja mitä liian vähän
verrattuna muihin ihmisiin?
Verrattuna moniin maailman ihmisiin,
minulla on liikaa ruokaa – sen tietää kahdesta asiasta. Yksi, pitää aina olla
varovainen, ettei tule syöneeksi liikaa ja kaksi, aina pitää olla tarkkana,
ettei ruoka ehdi pilaantua ja mennä vanhaksi, että se tulee syödyksi. On yllättävän
vaikea ostaa ruokaa kahden hengen tarpeisiin.
Vaatteita ja asusteita on varmasti vähemmän
verrattuna moneen muuhun (tai ainakin stereotypiseen naisen malliin), samoin meikkausvälineitä
minulla on vähän, mutten sanoisi niitä olevan liian vähän. Niitä on sopivasti. En
käytä enempää enkä osta tarpeideni yli. Toisaalta taas jos vertaan
vaatekaappiani niin monen muun ihmisen vaatekaappiin, ei minulla ole
valittamista ensinkään.
No ehkä tämä: maaseudulla
asuviin verrattuna minulla on keskikokoisessa kaupungissa liian vähän kontaktia
luontoon ja suurkaupungeissa asuviin verrattuna minulla on liian vähän
mahdollisuuksia erilaisiin kulttuuritapahtumiin/harrastusmahdollisuuksiin. Tässä ei tosin ole kyse materiasta, vaan syvällisemmistä
asioista.
Miten paljon tarvitset elääksesi?
Erittäin hyvä kysymys. Uskoisin, että yllättävän
vähän. Voisi olla mielenkiintoista elää esimerkiksi 3 kuukautta hyvin pienellä
määrällä tavaroita ja katsoa sen jälkeen, mitä siihen oikeasti olisi lisättävää.
Lisäisi sitten sitä mukaa.
Mistä voisit luopua jos sinun ei
tarvitsisi välittää muista ihmisistä?
Minun ei tarvitse luopua autosta, koska
meillä ei sellaista vielä ole. Ei tarvitse luopua esim. astianpesukoneesta,
koska sellaistakaan meillä ei vielä ole. Meillä ei ole omistusasuntoa, ei
lemmikkejä, ei mitään suurempaa, josta luopua. Televisiosta voisin luopua,
mutta toisaalta en tiedä, olisiko se sellainen asia, jota tarvitsisi muille
perustellakaan.
Mitä yleensä tarvitsee perustella muille?
Mistä voisit luopua jos muutkin
luopuisivat?
Jos kollektiivisesti päätettäisiin
madaltaa elintasoa niin että se nousisi vähempiosaisille, osallistuisin talkoisiin
mielelläni. Ekologisuuden nimissä voisin myös luopua monesta – en tosin lentämisestä
(kahden kulttuurin välissä eläminen olisi vaikeaa ilman) enkä tietokoneesta
(vaikkakin esim. uusien tietokonemallien suunnittelun ja olemassaolevien
tarkoituksellisen vanhentamisen voisi mielestäni lopettaa).
