Tasapainottaa

Mitä ilkeämpiä ihmiset ovat, sitä kiltimmäksi yritän tulla. Mitä ahneempi maailma, sitä vähempään  pyrin tyytymään. Haluaisin vastata tunteenpurkauksiin rauhallisella järkeilyllä ja vallalla pöyhkeilyyn ja rehvasteluun ajattelemalla, että kukaan ei voi todella, oikeasti pakottaa ketään mihinkään. Loppujen lopuksi valta on häilyväistä ja sen voi vaikka väkisin hetkeksi itselleen ottaa. Kunnioitus pitää ansaita.

Viimeisen kuukauden pohdiskeluja.

Hiljaa

Lueskelin Tommi Sarlinin toimittamaa kirjaa Hiljaisuutta etsimässä niin hiljaa, että orava luikki selän taakse ja tuli haistelemaan. Hyppeli pois kun käännähdin, kiipesi lähimpään kuuseen. Oli mukava todeta, etten ollut olemassaolollani ainakaan häirinnyt ympäristöäni!
       Itse kirja oli lukemisen arvoinen - minkälainen näkökulma munkilla, sukeltajalla tai vaikkapa rock-muusikolla on hiljaisuuteen? Eri alojen ihmiset kertovat ajatuksistaan ja kokemuksistaan.
      Jossain vaiheessa, tai useassa vaiheessa ja jokaisen lyhyen tekstin jälkeen on mietittävä: millainen on minun suhteeni hiljaisuuteen?

Kirjoitin muistikirjaani lokakuussa, että

”Sokrates, joka sanoo, että kaikilla on velvollisuus ajatella ja olla kykeneväisiä perustelemaan mielipiteitään. Niin, meidän ei saisi olla lampaita, meidän pitää olla ajattelevia ihmisiä.”